Oon niin väsynyt..
Viikonloppu oli henkisesti rankka, enkä oikein ole vieläkään päässyt yli tapahtuneesta. Kaverini sairaalakaupungista on soitellut tiuhaan ja laittanut jo viestiäkin, että miksen halua olla häneen yhteydessä. En ole vastannut mitään, koska en pysty. Tämä ihminen muistuttaa liikaa kaikesta entisestä. Olis toki joo reilua ilmoittaa, etten voi olla häneen yhteydessä nyt vähään aikaan, mutta en pysty. En kertakaikkisesti pysty.
Väsymystäni tämän kaiken suhteen ei auta yhtään se, että oksensin tänään kolme kertaa. KOLME KERTAA?!?!?!?!? Taisin juuri rikkoa oman ennätykseni.. En tajua miten tässä kävi näin.. Ajattelin aamuisen oksennussession jälkeen, että loppupäivän voisin käydä pelkällä kahvilla ja pepsillä, mutta toisin kävi. Nyt mulla on vain turvonnut olo ja suussa terävän kynnen aiheuttama kipeä kohta, paskasta olosta puhumattakaan.
Nyt juuri tekisi turvautua johonkin kiiltävään ja terävään. Samaan aikaan mun oikea minä käskee vieressä soittamaan jollekin ja puhumaan pahan olon pois. Mutta mä en pysty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti